lauantai 5. helmikuuta 2011

kävelemään siltojen väliin

Älynväläys bussilla kotiin.
Kaupassa viereinen harmaanruskeansävyinen mies ostaa pakastepitsan ja neljä kaljaa. Hymyilen hänelle pidempään. Pakastepitsasta ei riitä monelle.

Varpaat kipristyvät pelosta maata kohti kuin voisivat siten estää väistämättömän; käsien ja polvien iskeytymisen; turhautumisen; hetkellisyyden; tapahtuneen. On jäistä ja tässä kaupunginosassa on enemmän mäkiä kuin missään muualla maailmassa. 

Tänä talvena en ole kertaakaan kävellyn jäätä pitkin veden yli toiselle puolelle. Siltoja on viidenkymmenenyhden ja puolen metrin välein, arvioiden, haluaisin kävelemään lumiselle loskaiselle jäälle. Linnut tekevät niin joka päivä.


Mitä jos ei riitä ennen kuin väriset ja täriset ja täytyt ja painut alaspäin noustessasi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro huolesi minä ymmärrän