Juon mangomehua tänään en aio tehdä mitään
Eilen ratikkapysäkin seinään penkin yläpuolelle oli kiinnitetty lappu että
varo! vasta maalattu
jäätiin siihen tuijottamaan hetkeksi kulmakarvat koholla
ja käveltiin seuraavalle pysäkille
ei penkkejä maalata se on samanlainen urbaanilegenda kuin mies joka hyppäsi seitsemännestä ja jäi henkiin tai tv-lupatarkastajat
eikä se penkkikään näyttänyt erityisen vihreältä
eilen en tutustunut uusiin ihmisiin vaan tapasin rakasta vanhaa tuttua pitkästä aikaa
minä olen niin huono puhumaan puhelimessa
Näin unta että oli sota ja paikkana oli mummola, autossa pihalla oli se virolainen mies, se joka soittaa kitaraa ja vittuilee ja flirttailee, ja se heräsi eloon aina kun kävin autossa silloin syttyi sota. En tiedä mitä teimme, kenelläkään ei ollut tuliaseita minun aseenani oli rikkinäinen harja ja minulla oli tummat vaatteet ja unessa osasin juosta enkä tuntenut kipua. Se virolainen mies vei minua turvaan juoksimme minkä jaloista pääsimme ja tulimme maanalaiseen tunneliin, sisäänkäynti oli kuin faijan vanhalla tallilla ja sisältä se muistutti Meikun sairaalan maanalaisia sokkeloita. Halusimme maan sisään turvaan sillä päällä oli tulta ihmiset huusivat kirkuivat juoksivat ympäriinsä, kaikilla oli vanhanaikaisia vaatteita, sellaisia jotka korostavat lantiota ja knalleja. Mutta kun avasimme ovet käytävään juoksivat ihmiset sielläkin päämäärä hukassa ja aloin hermostua. Löysimme tunnelista supermarketin joka oli varustettu juuri tällaisia tilanteita varten
ostimme miehen kanssa säilykepersikoita ja muutamia alkoholijuomia
sitten menimme takaisin sotimaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro huolesi minä ymmärrän