märy

En tiedä mikä minuun on mennyt. Olen tänään itkenyt neljästi.

Ensimmäisen kerran itkin kuunnellessani Eppuja kasin ratikassa. Vieressäni istui vahvasti juopunut mies, menossa Marian sairaalaan pumppu sökönä koskaan ei mitään pahaa ollut tarkoittanut kelleen kuulema. Pohjanmaan poika, hän hoki, pohjanmaan poika.

Toisen kerran itkin olosuhteissa joista en jaksa valittaa. Sanotaanko vaikka että minulla on oikeus päiväuniin. Oikeus, kuuletteko!

Kolmannen kerran itkin päiväunien jälkeen katsoessani dokumenttia 70-luvun kulttuurista. Nixon oli kusipää. Kuinka surullista että suosittuihin klubeihin jonottavat ihmiset tunsivat itsensä arvottomiksi vain koska eivät päässeet sisään. Ja kyllä, olen sarkastinen olematta sarkastinen. Freak out-single todistaa minut oikeaksi.

Neljännen kerran itkin lukiessani Voimasta Kaurismäen haastattelua, s. 18 neljännen palstan alalaita ”Aikamme pahin vitsaus on konsumerismi, ja hyvinvointivaltion ideaali nykyisellään perustuu jatkuvan kasvun ideaan, joka on tunnetusti täysin kestämätön.” Miksi nuo sanat sitten niin iskivät, en tiedä. Mutta sen tiedän että Virosta saa viinapullon kolmella eurolla ja minulla on mies odottamassa Tallinnassa.

helsingin krokotiilit

Kuumuus liimaa ilman iholle

Kuljetaan Töölön katuja pitkin ja edellä tyttö kuljettaa kättään penkkiaidan viertä
ollut paljon hiljaa mutta tuntuu kuin se olisi jotenkin turvana mulle siinä ja tarjoan röökin
Jotkut jäävät kuuntelemaan soittoa laulua pummaavat tupakan ja vaativat saada maksaa
kieltäydyn kieltäydyn suostun vaikka tuntuu hassulta ottaa rahaa
ajattelen että se on enemmän soitosta kuin tervasta
jäävät siihen nojaamaan pyöriinsä
esittävät toivomuksia
Valo yössä tulisempana ja kiitos
olitte mahtava yleisö

Kampista kävellen, ympärillä niin paljon ihmisiä niin paljon kauneutta ja iloa ja rakkauttakin avoimuutta  jotakin. Kuulokkeissa soi Judy Garlandin Man that got away mutta se ei masenna vaan ylentää alan. Nurkassa italialainen mies poika poikamies en tiedä puhui täydellistä englantia tuli vähän liian lähelle oli eksyksissä osoitti kartalta hotellin ja oli epätoivoinen, sen huomasi nenästä, en tiedä miten mutta huomasi, se oli vilpitöntä. En osannut auttaa sillä en tiennyt missä olin. Mitä sille miehelle tapahtui. Olen kuullut että krokotiilit ovat erityisen nälkäisiä tähän aikaan vuodesta. 

Edellisenä yönä en nukkunut no nukuin hetken. Sitä ennen kävelin puiston läpi kanavan läpi toisen puiston läpi ja kentälle
ja istuin ja juttelin pitkään kaikesta mitä ei ole jaksanut ääneen sanoa kun ei sillä ole merkitystä, olen tuntenut sanoinkuvaamatonta vastenmielisyyttä katumme kesäyön värejä kohtaan, selittämätöntä vastenmielisyyttä s.o. Vaalean sininen taivas likaisen vihreät puut vaaleanpunaiset kivitalot ja oranssit katulamput. Kuvissa se on kamalinta, kuvottavinta. Nukun parvekkeen pihakeinussa ja herään siihen että polveni eivät koukistu.

Luin Klassikon loppuun oloni on tyhjä

botskissa

Luulen että olen hurahtanut Kari Hotakaisen itsetietoisen olemisen viehättävyyteen ja suorasukkaiseen teräväkieliseen tunteellisen tunteettomaan ironiaan. En vielä tiedä kuinka tässä tilanteessa tulisi menetellä. Pääsin Rikoksen ja Rangaistuksen viidenteen osaan. Pidän tauon ja luen Klassikon.

Tänään söin lättyjä ja vadelmasorbettia ja ajattelin tulevaisuutta. Minusta tuntuu että minun on luotettava lujemmin ja oltava hyväksymättä minkäänlaisen epäonnistumisen vaihtoehtoa. On se toiminut ennenkin. Kenties armahdan Savon Sanomia ja pestaan itseni sinne.

Vietin juhannuksen botskissa. Sen omistajalla, H:lla, oli harmaa kaikennähnyt merimiespusakka, harmaa parta ja takatukka ja hän piti paidastani koska siinä oli kuva naisesta ja drinkkilasista, Drinks with kick, siinä sanottiin. H juopui nopeasti ruokailun loppuun mennessä oli tyhjentynyt hänen toimestaan kaksi valkoviinipulloa jotka sisälsivät puolikuivaa täyteläisen hedelmäistä viiniä, tässä vaiheessa hän myös tunnusti rakkautensa minuun, ja minusta se oli okei.

H kiroili paljon, mikä hymyilytti minua. Hän tajusi Juoksuhaudantieläppäni, sillä, kuten jo totesin olen ehkä hurahtanut Hotakaiseen ja H:lla on vallan laaja yleistieto vaikkei sitä ensi näkemältä uskoisikaan. Soudimme kotiin vettä loiskuvalla soutuveneellä, jonka toisen airon päästä puuttui palanen ja toisen varsi oli katkeamispisteessä. Rannalla jotkut heittivät kirvestä puutauluun päihtyneenä, mikä näytti oikein hauskalta.
Kotiin päästyäni nukahdin liian aikaisin, vaikka yö ei tullut. 
Luulenpa haluavani alkaa kirjoittaa kirjeitä.

Ps:n kesä

katson Ps:n kesää epäilyttävää eihän sillä tarkoiteta persuja 

Ajatukset mielessä: Istuskellaan kiviaidalla kuusi vuotta putkeen ehkä se tekee meistä taiteilijoita? Rautainen perse, siitä se kaikki on kiinni
koko tulevaisuus

Tiedättekö, aikoinaan meilläkin oli Jagge mutta suhde ei kestänyt. Nyt faija ajaa Volvoa, ei puutu kuin karvanopat (makuuhuoneen ikkunassa imukupilla) ratti väärällä puolella, muistot antavat anteeksi perheauton (turvallisuus on yliarvostettua) Ostettiin se seitsemällä huntilla Birminghamin pakistanilaisesta kaupunginosasta, myyjällä jääkone pakastimessa ja limpparit menomatkalla Hassanin valinnasta
seuraavana iltana suutelemaan tuntematonta väkijoukkoon
kiitti herra, meillä on omat jatkot tiedossa ja katoaminen
good ol’ days

Satasen kiihtyvyys sinulla 3.8 ja minulla tasan kaksi: sääli ja idioottimaisuus
kakkosen yläpäässä taas se nätti kiekura joka on piirtynyt verkkokalvolleni
en minä oikeasti tiedä mitään autoista

Juoksuhaudatie
Rautalammilla on nyt juoksuhaudantie, se sai minut hymyilemään vaikka nimessä onkin jännä militaristinen klingi ihan sama juu
ne olivat kauniita sanoja aiheesta joka on harmaa
KAUNEUS syntyy rumassa tilassa
KAUNEUS syntyy rumassa tilassa, verstaassa, vaimoilta pääsy kielletty
mä olen aina ollut huono ristisanatehtävissä

Kari, sinulla on viisitoista sekuntia aikaa kehua itseäsi
sekunnit kuluvat
urheilullinen nuorimies
ota minut nyt

maa alla neljättä

Poika on ihastunut tyttöön.
Poika lähtee pian.
En tiedä olinko hyvä kuuntelija kun en sanonut paljoa
sen jälkeen poika sanoi että olen hullu älä koskaan muutu
elä

Eilen en juonut kahvia tänään menossa viides kuppi
Muut ovat muualla
maa alla neljättä kerrosta
enkä minä saa ranskalaisen parvekkeen ovea auki
pöydälle ei ole muuta paikkaa
enkä vieläkään ole hakenut
viskottuja kirjoja sisälle

En tiedä miten koen verhoni

Minulla on ikävä teitä
Hassua

hattu

”Ton sun frendin hattu on saman värinen kuin mun kullin pää kun mä sain taudin”
Rakastan Helsingin öitä. Joku heitti tänään tiilen tai jotakin lasiin Steissin bussipysäkillä, katsoin hetken ja lähdin pois mitäpä siinä turhia tuijottamaan.
Ei minulla ole asiasta ajatuksia.

Eilen istuttiin koko päivä parvekkeella sinne paistaa aurinko vielä silloinkin kun kuu tulee esille. Syötiin raparperipiirakkaa ja kuunneltiin suomi-reggaeta ja Forssan mamma puhui nuoruudesta matkaamisesta. Mustasta pienestä lehtiöstä löysin sivun johon olin laittanut ylös Sugarhill Gangin kappaleita jotta en unohtaisi ja kirjoitin niiden alapuolelle että miten sä olet saanut katseesi noin kylmäksi ja mitähän ne transvestiititkin meistä oikein ajattelivat, iloista kansaa.

Kirpputorilta löysin pieni talo preerialla-mekon, kirkkaat ysärilegginsit ja vihreän huopahatun
sen, josta pidettiin Helsingin yössä.

Ja kun kävelin kotiin katsoin sillalta kuinka joukko nuoria istui mattolaiturilla juttelemassa
vain juttelemassa
ja melkein menin pummaamaan niiltä tulta vaikka oli minulla omakin
melkein menin sinne istumaan mutta en mennyt menin kotiin pimeään taloon ja nukahdin patjalle parvekkeelle, sinne kukkien keskelle enkä vielä tiedä miltä tuntui kun heräsin

Mies teki sille puolirastapäiselle viisaalle naiselle pyörän, jossa mikään osa ei sovi toiseen se on ehkä hienoin ikinä.
ympärillä kaikki rakastavat

yöt 2

Ihmiset ovat kauneimmillaan öisin tai toisinaan juuri nyt
liikaa kahvia tänään

Sekunti sitten

Ja kohta tämä vuosi loppuu tämä hetki loppuu ja olemme taas vanhempia kuin sekunti sitten

eikö se yhtään uuvuta teitä

meistä on kasvatettu alisuoriutujia hattaralla ja ikärajattomilla pomppulinnoilla

mutta minähän lupasin itselleni että en minä siitä kirjoita

Ja kohta tämä vuosi loppuu tämä hetki loppuu ja huomenna juovumme taas 

ja saamme jotakin uutta puhuttavaa vatvottavaa kirjoitettavaa kärsittävää kestettävää kasvattavaa

eikö se yhtään uuvuta teitä

Jumala on kuollut

Neljän muijan saunailta muuttui jatkoiksi pyhältä puistolta kauniit parvekejamit ja maailma kuuluu meille
sänky meni rikki. puu imi viinin. Rappioitunut englanninopettaja kääri minulle sätkän lepakkomiehen edessä ja kuului enemmän totuuksia kuin yhteen iltaan mahtuu. Suomen kansa antoi epäluottamuslauseen tulevalle hallitukselle. Kuinka surullista. 

En minä olisi halunnut lähteä. Olisin istunut parvekkeella lakkaamassa varpaankynsiä ja juomassa sitä onnetonta pirtelöä väsytti ja oli huoli ja oli ikävä mutta en jaksanut märistä tai marista. Puistossa olisin istunut sen hippikitaristin viereen ja taikonut itselleni tamburiinin ja pitkät hiukset ja hapsutakin, olisin laulanut että Jumala on kuollut vaikkei se sovikaan idealismeihisi. Ja jatkoilla olisin huutanut kuinka säälittävää kuinka ällöttävää ja huusinkin mutta loppujen lopuksi minulla ei ole sydäntä koska se on liian totta ja ääneen sanottujen sanojen hyöty on kovin yliarvostettua tietyissä tilanteissa, kaikki on hyvin nyt. Katson öisin a-studiota ja terapiaa kun kaikki muut nukkuvat mutta keittiössä on valo.

Systeri on MeNaisissa.
voi kuinka rakastan.

appelsiineja

Nyt kun olen taas langan päässä toivoisin että en olisi. pelkään puhelimen ääntä

Häissä työnsin miehen käden pois reideltäni ja kuuntelin suuremmin mukisematta toistakymmentä luentoa tupakanpoltosta ihan sama enhän minä polta.


Silti silmäluomiani kutittaa.