”Ton sun frendin hattu on saman värinen kuin mun kullin pää kun mä sain taudin”
Rakastan Helsingin öitä. Joku heitti tänään tiilen tai jotakin lasiin Steissin bussipysäkillä, katsoin hetken ja lähdin pois mitäpä siinä turhia tuijottamaan.
Ei minulla ole asiasta ajatuksia.
Eilen istuttiin koko päivä parvekkeella sinne paistaa aurinko vielä silloinkin kun kuu tulee esille. Syötiin raparperipiirakkaa ja kuunneltiin suomi-reggaeta ja Forssan mamma puhui nuoruudesta matkaamisesta. Mustasta pienestä lehtiöstä löysin sivun johon olin laittanut ylös Sugarhill Gangin kappaleita jotta en unohtaisi ja kirjoitin niiden alapuolelle että miten sä olet saanut katseesi noin kylmäksi ja mitähän ne transvestiititkin meistä oikein ajattelivat, iloista kansaa.
Kirpputorilta löysin pieni talo preerialla-mekon, kirkkaat ysärilegginsit ja vihreän huopahatun
sen, josta pidettiin Helsingin yössä.
Ja kun kävelin kotiin katsoin sillalta kuinka joukko nuoria istui mattolaiturilla juttelemassa
vain juttelemassa
ja melkein menin pummaamaan niiltä tulta vaikka oli minulla omakin
melkein menin sinne istumaan mutta en mennyt menin kotiin pimeään taloon ja nukahdin patjalle parvekkeelle, sinne kukkien keskelle enkä vielä tiedä miltä tuntui kun heräsin
Mies teki sille puolirastapäiselle viisaalle naiselle pyörän, jossa mikään osa ei sovi toiseen se on ehkä hienoin ikinä.
ympärillä kaikki rakastavat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro huolesi minä ymmärrän