tiistai 24. toukokuuta 2011

laivassa

Mutta nyt olen tässä ja kerron sinulle että minusta tulee juoppo ja että istun huoneessa jossa ei ole muuta kuin minä ja sänky ja katson kuinka lasi suodatinpaperin alla täytyy puhtaasta onnesta
kerron että meilläpäin kuolleet yliviivataan ja minua väsyttää
mennäänkö nukkumaan
ei se ole sellaista väsymystä
niin

Ja sinä kerrot minulle että siitä ei tule koskaan helppoa
että olen oikeilla rateilla (huolimatta)
ja että sinun elämästäsi ei tule helvettiä vaikka poikasi
kasvavat teini-ikään
tuleepas sanon mutta tiedän ettei tule sinä olet erityinen

Sinä naurat minulle se tekee hyvää
Sinä hymyilet nuoruudelle ja asioille jotka minä tiedän sinua paremmin (koska illassa on niin monta jotka sinä tiedät) ja minä juoksen tupakka tärisevien sormien välissä sisään huutamaan juopuneelle ruotsalaiselle ja väsyn uudestaan kun hissin ovet sulkeutuvat ja palaan ulos, aina välillä se turkkilainen poika käy juttelemassa ja lähtee ja tulee takaisin mutta kyseessä on tyypillinen omenapiirakka-situaatio
ja oikeastaan elän sen kaiken kanssa aivan liian helposti
unettomat tarvitsevat unta enemmän kuin muut
(minä en koskaan nuku)

Minä poltan kaikki tupakkani
ja sinun tupakkasi
ja sinä vaan nyökkäät ja annat takkisi koska tämä on järkevä keskustelu

Emmekä me enää kohtaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro huolesi minä ymmärrän