torstai 3. maaliskuuta 2011

hau hau

Ei ole värejä, tai on kai hieman mutta niillä ei ole väliä, värittömyydellä on tässä.
On kalastaja.
Pidän puheesta siitä nuotista siitä sanojen kestosta huulilla suun muodosta jopa hymy kuulostaa siltä että piilottelet helmeä suusi sopukoissa, supusuu. Kirkossa hymyilen ja ymmärrän hetken. Pelle käy siellä ripittäytymässä vain koska paikassa ei ole aa-kerhoa, hän puhuu puulle. Kalastaja juo, joi tarkoitan ja hän puhuu vakavasti lyhyesti mutta aina siinä on pienen pieni tuskin huomattava hymy vastustamaton veikeä hymy,
surunhukuttajan hymy,
se on tietynlainen karismaattinen rujon suloinen pilkahdus ja tekee surullisen hätkähtyneeksi,
itse hymy on suru.
Ja kun hän jälleen ratkesi juomaan huusin sydämeni kurkusta äänettömästi ja hyväksyin nopeasti. Hän on hyvä juoppo. Jotkut meistä vain syntyvät juopoiksi.
Ja vaikka tämä kaikki on kovin kaunista surullista, minulle tulee aina kylmä kun katson merta,

tällaista pohjoisen merta, tummaa harmaata.


Ja niin, johan on perkele
kitkerä savun haju tuntuu vieläkin ihossa jäästä pakotettu savu
ja tärykalvoissani Tuomari heijastuu seinälle takanaan hytkymään musiikkiinsa
nelikulmaiseen dobroonsa Tohtorin inspiroimana marionettina

Ei sillä että Tuomari Nurmio hytkyisi mielestäni liikaa.

Mä oon tuhma hauva ja mä nuolen sua kauan jos sä päästät mut peiton alle vuoteeseen. käheästä pehmeästä raspiseen kuiskaukseen ihan kuin vuodet olisivat pehmentäneet silinterihattuista turmiota, hiukan. Ja encoressa se sama biisi, se sama biisi, jonka sanoja yritin ymmärtää aamulla melkein kuukausi sitten.
Tahdon ulvoa kuuta
rangeta rautaisen lautan ruoholahden kanavaan ja purjehtia sillä eestiin
rääkyä metalliset äänet sisästä lujaa kovaa heittää hiukset korkeammalle kuin jaksan hypätä voimantaa naurun konkreettiseksi vahvemmaksi kuin muurit
tahdon ulvoa kuuta
runnoa tunteet laatikkoon lisätä hiilihappoa ja ravistaa niin kuin olisi vuosi 1999
niin että kaikki purkautuu
jakautuu moninkertaisena
tahdon tämän selittämättömän ulos minusta ääneksi ääneksi
ääneksi

täytyy kai taas ottaa bongot esille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro huolesi minä ymmärrän