Vinyylin pinnasta heijastuu kokonainen kaupunki
Laulu kuulokkeista kuulostaa melkein viululta niin se värisee värisyttääkin. Tuli taas olo että pitäisi päästä pois täältä olemaan tyhjässä paikassa olemattomaan aikaan tyhjässä huoneessa ikkunoiden kanssa nyt kun vielä on lunta että voisi nauraa sille mikä ympärillä on kylmää, odottaa kevät jossakin missä voisi tehdä itsensä ulkopuoliseksi itsestään. Sitten suututtaa kun ei päädykään yksin eikä loppujen lopuksi haluakaan olla yksin kuka meistä haluaa olla yksin en minä paitsi toisinaan. Kovasti haluaisin päästää minusta pois asioita. Voisi kirjoittaa monologin karhulle jonka kämmen on juuttunut hunajapurkkiin, voisi kirjoittaa kohtauksen murtomaahiihtoa harrastavan keski-ikäisen miehen ja epäonnistuneen taiteilijan kohtaamisesta snägärillä tai selittää yhdessä pitkässä lauseessa kaiken sen mitä ihminen ehtii ajatella hiuksia pestessään. Mutta en minä nyt jaksa. Faija on vielä istumassa jossain kämpässä on ollut hiljaista ehkä viikonpäivät ja vähän lisää. Kun on liikaa tehtävää lamaantuu ja löytää itsensä tuntien jälkeen istumassa sohvanreunalle liimautuneena miettimästä mitä pitäisi tehdä ensimmäiseksi. Nyt on liikaa sanoja kirjoitettavana ja liikaa ajatuksia löydettäväksi liian vähän kofeiinia veressä toimimiseen liian paljon nukkumiseen. Täytyisi löytää ihminen joka tekee hyvää, mistä sellaisia löytyy, kirpputorilta? Miehistä ei ole oikein hyötyä missään aika usein ne vaan ottavat mitä haluavat antavat mitä haluan ja sitten missään ei olekaan enää mitään järkeä kannattaa kävellä pois kävellään pois kädet vierekkäin mutta ei tarpeeksi lähellä koskemaan. Ihmisiä löytyy väärään aikaan vääriltä aloilta väärien silmien takaa. Jumala painoi maahan väärän käärmeen. Pahin synti on saada ihminen tuntemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro huolesi minä ymmärrän