keskiviikko 16. maaliskuuta 2011
kauniimpi niin
Näin unta etsin rikkinäistä hajallista kännykkääni etsin joka puolelta pienen kaapinkolon suulta löysin ja vetäisin syliini ryöppysi pillereitä valkoisia sileitä symmetrisiä sylikaupalla hukuin sisään minustakin ryöppysi jotakin mutta en muista mitä ehkä se oli ääntä kun se oli niin voimakasta. Näin unta, aamulla menin samaan paikkaan kaikki muut olivat lähteneet, katsoin sen tarkasti eikä mitään näkynyt en tiedä miltä tuntui. Ei jaksanut ajatella miltä tuntui, kauniimpi niin. Varmuuden vuoksi tutkin vaatekaapin ja yöpöydän laatikon sekä erinäisten laukkujen sivutaskut sekä vielä kengän. Siellä niitä joskus aikoinaan oli tai ei joskus aikoinaan vaan vielä puoli vuotta sitten. Kahvia antakaa minulle kahvia ja laittakaa minut hyppimään paikoilleni. Pitäkää poissa vaatekaapeista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro huolesi minä ymmärrän