lauantai 17. joulukuuta 2011

go go turkka

(Jotenkin ironisen hullua katsoa tuskaa, joka kumpuaa seitsemänvuotiaiden nykyisestä, jokapäiväisestä kohtalosta. Se on aa. Se on aa. Seonaaseonaa. Hikipisara valuu nenän päästä mutta viivyttelee, viivyttelee.) Puinen rappusenkaide, pyöreä, koristeinen. Pushkin tuoksuu kauniilta, tuoksuu kauniimmalta kuin kuulostaa. Vanhoissa filmipätkissä, joissa on hämärä valaistus eivätkä silmät erotu pimeydestä, silmät sulautuvat pimeyteen, silmät. ovat. pimeyttä edes pientä valopilkkua mielipuolen kasvoissa. (Kieli lipoo huulia ahdistuksesta kuivuneita, joka ikinen ihohuokonen näkyy poskilta. Pienet pyöreät silmälasit istuvat paikallaan vihassakin, kuin liimattuina. Pellavanvaaleita hiuksia leijailee maahan, kun ne ahdistuksessa riuhdotaan päästä. Eläimellinen huuto valtaa tilan, pulisongit, onneksi ne eivät ole enää muodissa.) Ikkunasta ulosluotu katse voi tarkoittaa niin montaa asiaa, useimmiten se tarkoittaa hengähdystä. Tartu pikaisesti juuri siihen asiaan, mitä et halua ajatella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro huolesi minä ymmärrän