Ruttopuiston penkille pysähdyn, lehmuksen alle.
Kudottujen puiden keskelle, värien keskelle
kohtaan jossa on tyyntä, kun tuulen saattaa tuntea ympärillä
ohi kulkee ihmisiä jotka kerrankin katsovat ympärilleen kävelessään
sen sijaan että kävelisivät mitään näkemättä kuten niin usein..
ja olen haistanut tuoksuja, tuoksuja sattumanvaraisista ihmisistä
Luen Juicea ja on pitkästä aikaa rauhallinen onnellinen olo
Bultsa 18 käytävillä juoksee lapsia jotka väistävät viimehetkellä juoksiessaan melkein päin
tervetuloa republicaniaan, bisset 3,50, saatamme myös kommentoida hiuksiasi.
edellinen joka käveli tänne tuon näköisenä päätyi jalkalampuksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro huolesi minä ymmärrän