sunnuntai 31. toukokuuta 2015

ihmisellä on sydän (ja lantio)
ei ehkä sittenkään ensirakkaus kerron itselleni nyt mutta ihastus
hänellä oli äitinsä villapaita ja hattu johon kaadoin kännissä kaljat 
jotta lähtisimme yhdessä hattuostoksille

Mikään ei alkanut lupaavasti
runnoimme toisiamme
ketjukahvilan pöydän yllä kohtasivat kädet, sanoit että näin ei voi ikinä
kotona kuvailin päiväkirjaani suuret mutta pehmeät naismaiset kädet
leveät, lyhyet kynnet

Ehkä kaikki johtui viinistä
niin, viinistä kaikki varmasti johtui
siitä että toista viini halusi
ja toista vältteli

saatatte rakkaat arvata
kumpi rooli minulla oli

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro huolesi minä ymmärrän