tiistai 23. lokakuuta 2012


On takki johon käpertyä.
On tulevaisuudessa se, mitä haluan nyt, minulla on
tämä hetki kertakäyttökamerassa. Minulla on puolikas aski savukkeita
vanhoja tekstejä kirjeitä merkintöjä joissa elän kun nykyisyys ei ole hyvä
Tässä on autiota
Jos kaikki muut olisivatkin kuolleet
(puuterilumen leijaillessa)
etkä olisi enää kaunis vaan ruma
voisin uneksia
Ja valot ovat jääneet päälle, viestittämään avaruuteen:
minulla on oma aurinko, minulla on korkea elintaso
kun kodit ovat yksinäisiä tähtiä maanpäällä, ja katulamput
Suomessa jossa filippiiniläiset sairaanhoitajat ja puolalaiset putkimiehet
hehkuvat 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro huolesi minä ymmärrän